Viime aikoina Euroopassa on noussut huoli teollisuuden kilpailukyvystä ja epäreilusta kilpailusta nousevien talouksien puolelta. Moni kokee erityisesti Kiinan yritystukipolitiikan ongelmalliseksi. Tämän seurauksena protektionismin peikko on herännyt talviunestaan myös vanhalla mantereella.
Pariisissa ja Berliinissä on halua rakentaa eurooppalaisia voimakkaita teollisuuden keskittymiä, kuten Airbus, kilpailemaan kiinalaisten kanssa. Saksa ja Ranska laativat teollisuuspoliittisen manifestin ja ajavat mm. kilpailupolitiikan uudelleenarviointia. Suomi on perinteisesti korostanut sisämarkkinoiden kehittämistä ja pitänyt tärkeänä sitä, että yhtäläisistä ja tiukoista pelisäännöistä valtiontukien suhteen. Tästä haluamme pitää kiinni jatkossakin.
Olen pitänyt tärkeänä, että tulevana EU:n puheenjohtajamaana Suomi on aktiivisesti mukana vaikuttamassa EU:n teollisuuspolitiikan linjauksiin. Suomi allekirjoitti joulukuussa 2018 Friends of Industry -ryhmän tiedonannon, jossa nostettiin esiin Eurooppaa kohtaavat haasteet ja hahmoteltiin niihin ratkaisuja. Lisäksi olemme lähteneet mukaan Battery Alliance -toimintaan, jonka tavoitteena on rakentaa kilpailukykyinen akkuklusteri Eurooppaan.
Vastauksena huoleen eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvystä yhdeksän teollisuudenalaa on seuloutumassa niin sanotuiksi eurooppalaisiksi strategisesti tärkeiksi yhteisiksi projekteiksi (Important Projects of Common European Interest, IPCEI). Näitä hankkeita koskee erillinen valtiontukisäännöstö, joka on kriteereiltään tavanomaista valtiontukisäännöstöä kevyempi.
Hanke vaikuttaa olevan osa perinteisempää eurooppalaista teollisuuspolitiikkaa. Suomi haluaa olla mukana tässä keskustelussa ja vaikuttamassa, vaikka näemme kehityksessä haasteita toimivan kilpailun osalta. Korostamme eurooppalaisen teollisuuden uudistamisen tärkeyttä kilpailukyvyn lähteenä. Innovaatioiden ja digitalisaation hyödyntämisen avulla etenemme kohti vähähiilisyyttä.
Suomen kannalta keskeisin kiinnostus kohdistuu tällä hetkellä akkualaan. Eurooppaan on liikenteen sähköistämisen seurauksena syntymässä aiempaa selvästi merkittävämpää akkualan teollisuutta. Suomessa selvitetään elinkeinoelämän mahdollisuuksia ja kiinnostusta muihin strategisiin hankkeisiin liittyen mm. kyberturva, teollinen internet (IoT) ja älykäs liikenne.
Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt sidosryhmien kanssa keskustelun valittujen painopisteiden merkityksestä suomalaiselle elinkeinoelämälle. Suomen kannalta olisi tärkeää, että myös biotalous tunnistettaisiin strategisesti tärkeäksi arvoketjuksi. Toistaiseksi tämä ei ole toteutunut.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä