Keskusteluja käytiin taas Pikku-Mustan yliopistossa.
- Kumma juttu, filosofi sanoi. - Siis tuo EKP:n ohjauskorkojuttu.
- Mikä siinä? kansantaloustieteilijä ihmetteli.
- No kun minä olen aina ajatellut, että ohjauskorko on ohjauskorko nimeltään siksi, että koron taso pyrkii ohjaamaan eri tahoja rahankäytössä.
- Olet täysin oikeassa, kansantaloustieteilijä totesi. - Mikset muka olisi?
- No kun EKP pudottaa ohjauskorkoa, niin eikös se silloin tarkoita sitä, että EKP haluaa rahan lainaamisen lisääntyvän? filosofi kysyi. - Ja se negatiivinen talletuskorko, eikö sekin tarkoita, että EKP haluaa, ettei rahoja säilytellä EKP:n helmoissa, vaan lainataan ulos?
- Tottakai, kansantaloustieteilijä vastasi.
- Mutta miksi ihmeessä EU sitten lähettelee nootteja Stubbille ja kavereille ja suoraan kieltää heitä ottamasta lainaa? Eikö se tarkoita, että EU yrittää estää EKP:ta lainailemasta rahaa ympäriinsä?
- No nyt kun sinä sen sanoit, niin kyllähän tuo vähän hassua on, kansantaloustieteilijä myönsi. - Etenkin kun se sama EU sääntelee pankkeja niin tarkasti vakavaraisuusvaatimuksillaan, että valtiot ovat ne ainoat tahot, joille EKP globaalin talouden nykytilassa enää pystyy lainaamaan.
- Entä sitten jos EKP vetää kaikki ohjauskorot miinusmerkkisiksi? filosofi kysyi. - Mitäs sitten tapahtuu? Voittaako se silloin EU:n tuossa kaksintaistelussa?
- Ei, kansantaloustieteilijä vastasi. - Siinä vaiheessa tapahtuu hurjia.
- Kuten mitä? filosofi tiedusteli.
- Kryptovaluutat ottavat huiman harppauksen kehityksessään, ja raha sellaisena kuin me sen tunnemme lakkaa olemasta, kansantaloustieteilijä vastasi. - Siinä vaiheessa kun sekä yksityishenkilöiden että yritysten on kannattavampaa säilyttää omaisuuttaan jossain muussa muodossa kuin virallisina valuuttoina, tulee näistä muista muodoista niitä reaalielämässä käytettäviä vaihdon välineitä. Ja kun eri variaatioita tulee riittävän paljon, ei esimerkiksi verottaminenkaan enää toimi entiseen malliin, lainsäädäntö ei pysy muuntovaluutoiden vauhdissa mukana sen enempää kuin muuntohuumeidenkaan. Koko talousjärjestelmä saattaa siirtyä suoraan rikollisten käsiin, kansallisvaltioiden, liittovaltioiden ja valtioyhteisöjen ulottumattomiin.
- Eli EU voittaakin tässä kaksintaistelussa EKP:n ja ajaa euromaat yksi toisensa perään konkurssiin? filosofi huoahti kysyvästi.
- Ei välttämättä, kansantaloustieteilijä vastasi. - Ei EKP:n ole pakko turvautua negatiivisiin korkoihin. Samaan lopputulokseen se pääsisi suoraan eri euromaiden kansalaisille maksettavan perustulon avulla.
- Mutta miten? filosofi kysyi. - Ei kai laina ja ilmainen raha ole sama asia?
- Tavoitteenahan on lisätä rahan määrää markkinoilla, kansantaloustieteilijä vastasi. - Ja luonnollisestikin myös rahan kiertonopeutta. Molemmat saadaan aikaiseksi perustulolla, ja liiat rahat saadaan joka tapauksessa haalittua pois markkinoilta ohjauskorkoa nostamalla. Eihän lainanotto perustuloon loppuisi, vaikka pikavipit saattaisivatkin kadota. Kuten sanottua, ohjauskoron tarkoitus on ohjata, ja korkeampi ohjauskorko ohjaa maksamaan lainoja pois, jolloin rahan määrä markkinoilla luonnollisestikin vähenee. Parhaimmillaan perustulo käytettäisiin olemassaolevien velkojen maksuun, jolloin kuluttajien ja yritysten velkaantuneisuus ja eri tahojen luottotappiotkin vähenisivät reippaasti.
- Arvaanko oikein, että jo nyt käteinen, öljy ja vilja ovat kelpoja rahan korvikkeita? filosofi vielä jatkoi.
- Tietenkin, kansantaloustieteilijä vastasi. - Ei ole sattumaa, että EKP haluaa eroon 500,- euron seteleistä, ja maailman öljyvarastot sekä viljavarastot ovat niin täynnä, että sekä öljyn että viljan arvo laskee. Kupla puhkesi kun varastot tulivat niin täyteen, ettei enempää enää saa sisään tungettua. Luottamus rahaan on monilla tahoilla kadonnut jo pitkän aikaa sitten.