Iltasanomien legendaarisen edesmenneen päätoimittajan Hannu Savolan maksiimi oli, että journalistit ja yleiset naiset ovat maailman eniten hyväksikäytetyt ihmisryhmät. Viime vuoden heinäkuussa puolisen vuotta ennen presidentin vaaleja silloin jo kierrätetty vihreä presidenttiehdokas Pekka Haavisto käytti hyväksi Iltalehden Tiina Saari nimistä toimittajaa. https://www.iltalehti.fi/politiikka/201707212200236379_pi.shtml
Pekka Haavisto oli tuskaantunut minuun, koska mukamas levittelen lokaa hänestä. Lokaa en ole koskaan hänestä levittänyt ainoastaan dokumentoitua tietoa hänen edesottamuksistaan.
Tiina Saaren jutussa Pekka Haavisto vyöryttää toimittajan eteen valtavan sumuverhon ja suorastaan päälle kaatuvaa tietoa hänen syyttömyydestään, joka liittyy epäselvyyksiin hänen haettua vuonna 2005 heinäkuussa EU:n Sudanin suurlähettilään virkaa. Siinä käydään läpi pitkän kaavan mukaan hänen posketonta CV:tään, jossa vilahtelevat Bristol’n yliopiston vieraileva professuuri, hänen palveluksensa Saksalle ym. ym. epärelevanttia. Se mikä ei vilahda jutussa, on Pekan 2000-luvun alkupuolella siekailematta maailman turuilla käyttämä titteli Maailmanpankin varakuvernööri.
Ainoa lause, mikä on relevantti Tiina Saaren pitkässä jutussa, jossa hän syö Haaviston lautaselta, on Haaviston toteamus:
”Hain samalla CV:llä, jota olen aina käyttänyt. Siinä lukee, että olen valtiotieteiden ylioppilas.”
Haavisto ei kykene esittämään mitään tukea väitteelleen, mutta tämä ei Tiina Saarta tunnu haittaavan.
Päätin lähes kaksi kuukautta ennen presidentin vaaleja kysyä EU:n korkealta edustajalta eli EU:n ”ulkoministeriltä” Federico Mogherinilta, kertoiko Pekka Haavisto tuossa Iltalehden haastattelussa totuuden eli oliko hän kertonut olevansa ylioppilas. Lähetin Mogherinille kaksi muistutusta viimeisen maaliskuun lopussa. Lopulta toukokuussa pyysin EU:n oikeusasiamiestä puuttumaan siihen, että EU:n ulkoasiaindirektoraatti ei vastaa minulle hyvän tavan ja läpinäkyvyyden vaatimusten mukaisesti.
Sain tällaisen vastauksen EU:n oikeusasiamieheltä:
Dear Mr Paunio,
On 30 May 2018, you submitted a complaint to the European Ombudsman against the European External Action Service (EEAS) about its failure to reply to your correspondence of 18 November 2017 concerning the qualifications of Mr Pekka Haavisto for the position of the EU Special Representative to Sudan.
I have contacted the EEAS on the Ombudsmanʹs behalf asking it to reply to your correspondence.
If you have any questions, please feel free to contact the Legal officer in charge of the inquiry, Ms Salonen, at the following telephone number: +33 3 88 17 24 29.
Yours sincerely,
Marta Hirsch‐Ziembińska Head of Inquiries and ICT ‐ Unit 1
Eli EU:n oikeusasiamies pyysi EU:n ulkoasiaindirektoraattia lähettämään vastauksen minulle siitä, puhuiko Pekka Haavisto totta viime heinäkuussa Iltalehdessä ja tänään Suomen Uutisissa uudelleen?
Sain vihdoin 3.7. 2018 EU:n ulkoasiandirektoraatista lähes kahdeksan kuukauden odottelun jälkeen seuraavan vastauksen:
“Dear Mr. Paunio,
On behalf of the European External Action Service (EEAS) I wish to apologise for the delay in replying to your question regarding the qualifications of Mr. Pekka Haavisto for the position of EU Special Representative for Sudan.
Mr. Haavisto was appointed to the post of EUSR for Sudan in July 2005 by the Council of the European Union on the basis of the recommendation of the then High Representative for the Common Foreign and Security Policy, Mr. Javier Solana. As this appointment was decided by the Council and precedes the establishment of the EEAS, we contacted the General Secretariat of the Council of the European Union which at that time was responsible for the handling of the appointment of EU Special Representatives; we have been informed that the attached file is the only document relevant for the appointment of Mr. Haavisto and still available in archives.
Please be advised that a copy of this reply will be shared with the European Ombudsman as requested by her office.
Kind regards,
Alina Padeanu”
Mitään Pekka Haaviston kertoman mukaista hänen toimittamaa materiaalia ei löydy sen enempää komission kuin neuvostonkaan asiakirjoista.
Liitteenä oli jo kuusi ja puolivuotta sitten netistä journalisteille kaivettu EU:n ulkoasianneuvoston lehdistötiedote Haaviston Sudan-nimityksestä, jossa on liitteenä Pekka Haaviston CV, josta puuttuu maininta hänen koulutuksesta, mutta siitä kyllä löytyy maininnat korkeista ja ennen kaikkea korskeista titteleistä.
Jokainen päätelköön nyt itse, puhuuko Pekka Haavisto totta, vai kepposteliko hän vallan ja rahan kahmimiseksi itselleen. Hän hyötyi nimityksestään noin puolimiljoonaa euroa ja ponnahduslaudan presidenttiehdokkaaksi.
Suomen Uutiset on tänään julkaissut enimmäistä kertaa asiaan kuuluvaa normijournalismia Pekka Haaviston edesottamuksista. http://www.suomenuutiset.fi/ylioppilas-pekka-haavisto-valittiin-aikoinaan-eun-huipputehtavaan-patevyytta-kertoiko-oikeasti-koulutuksensa-valitsijoille/ Suomen Uutiset on ensimmäisenä suomalaisena mediana kysynyt asiaankuuluvan kysymyksen Haavistolta:
”Kerroitko koulutuksesi valitsijoillesi?”
Nyt Suomen Uutisille Haavisto kertoo: "Olen lähettänyt hakemuksen liitteenä cv:n kun sitä on pyydetty." Kuten edellä ilmenee mitään tällaista dokumenttia ei EU:n arkistoista löydy.
Monesti on minua moitittu siitä, että vihaan Pekka Haavistoa ja vihreitä. Haavistoa en tunne, vaikka osakunta-aikoina joskus nähtiinkin ohimennen. Vihreitä en vihaa, mutta en kyllä allekirjoita heidän tunteella kehittämiä politiikkoja, joita olen jo vuodesta 1989 arvostellut. Ensimmäinen kirjoitukseni julkaistiin SDP:n Sosialistinen Aikakauslehti nimisessä julkaisussa, jonka otsikko oli ”Eikö historia opeta meille mitään – Johdatus vihreän ympäristökritiikin kritiikkiin”. Jo tuolloin oli alkanut nyt jo tuhoisaksi kehittynyt teollisen yhteiskunnan perusteiden rapauttaminen.
Se, mikä tässä Haavistogatessa todella korpeaa, on median puolueellisuus ja lähes yksisilmäisesti antama jatkuva tulituki vihreille ja heidän kynistään lähteville tuhoisille politiikoille. Kun Laura Huhtasaaren gradun epäselvyyksistä levisi huhu, sadat pienet Totuusmedian milleniaaritoimittajat lähtevät ristiretkelle alle millisekunnissa Huhtasaarta vastaan vailla oikein kättä pidempää, mutta Haaviston kaltainen suurkeppostelija saa olla yli kuusi vuotta rauhassa medialta. Media tuntuu olevan vahtikoira ainoastaan väärinajattelijoita kohtaan.
Eräs toinen mielenkiintoinen kysymys Haavistogate’ssa on se, oliko hänen sponsorinsa kahden tutkinnon ja ainakin yhden lisensiaattitutkinnon ja dosentuuriin asti opintoja vienyt silloinen ulkoministeri Erkki Tuomioja tietoinen, että Pekka Haavistolta puuttui Sudan-virkaan vaadittava korkeakoulututkinto ja että hänellä oli vain joitain yleisopintoja yliopistosta puhumattakaan akateemisista saavutuksista, jotka huokuvat hänen CV:stään valitsijoilleen eli Euroopan Unionin jäsenmaiden ulkoministereille? Itse uskon, että Tuomioja oli tietämätön tästä, koska Pekka Haaviston olemattomat akateemiset saavutukset paljastuivat vasta kuusi ja puolivuotta sitten edellisten presidentin vaalien alla.
Ehkä huvittavin yksityiskohta Suomen Uutisten jutussa on Haaviston ilmeisesti paniikissa antama meriselitys sille, miksi hänen CV:ssään ei mainita hänen koulutustaan:
”Tutkinnot mainitaan ansioluettelossa silloin kun niitä on.”
Ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Onhan hänellä tutkinto nimittäin ylioppilastutkinto.
Olisi kuitenkin ollut ei ainoastaan noloa, vaan myös epäuskottavaa laittaa ennen Bristol-professuuria tai hienolta kalskahtavaa vierailevaa tutkijantointa tai Maailmanpankin varakuvernööriyttä:
Education: Matriculation examination Munkkivuori High School 1976