Eduskunnassa keskustellaan harvoin EU:sta. Tänään 9.5.2018 eurooppa-päivänä siihen oli kerrankin tilaisuus puolentoistatunnin pituisen ajankohtaiskeskustelun muodossa. Aiheena olivat komission esitykset EU:n rahoituskehyksestä eli budjetista.
Asiasta on uutisoitu laajalti jo tässä vaiheessa, mm. pelkoja maataloustukien leikkauksista, kuten vaikkapa tässä Ylen laajahkossa jutussa; https://yle.fi/uutiset/3-10196212
Käytin keskustelussa perussuomalaisten ryhmän avauspuheenvuoron ja toisen lyhyemmän vastauspuheenvuoron, joissa toin esille puolueen linjaa sekä omia ajatuksiani aihepiiristä. Seuraavassa puheenvuorot kevyesti toimitettuna blogissa luettavaan muotoon.
***
EU ei ole Suomelle mikään itseisarvo. Suomi on liittynyt unioniin voidakseen olla mukana vapaassa kaupankäynnissä, ei maksaakseen muiden velkoja tai joutuakseen muiden määräysvallan alle. Tämä komission ehdotus budjetiksi on meille täysin mahdoton. EU ei edes yritä antaa potkuja brexitin myötä vastaavalle määrälle byrokraatteja vaan päinvastoin haluaa paisuttaa toimintaansa.
Maahanmuuton hallinta ja rajojen vartiointi ovat tärkeitä asioita, mutta nehän kuuluvat jokaiselle kansallisvaltiolle jo täysin lähtökohtaisesti. Eivät ne ole mikään tekosyy unionin budjetin paisuttamiselle.
EU on nykyään sellainen pajatso, jossa suomalainen häviää aina. Me maksamme suuren jäsenmaksun ja saamme vain osan takaisin, ja jokainen takaisin saatu eurokin on omaa rahaamme. Tämä voi tulevaisuudessa muuttua vain huonompaan suuntaan.
Se johtuu siitä, että unioniin on tulossa entistä köyhempiä maita, joille maksuosuuksia tullaan tasaamaan. Nettomaksuosuutemme ei ole laskemassa. Erityisen karua kertomaa meille ovat arviot maatalouden tukien suurista leikkauksista, ne kun uhkaavat maatalouttamme. Ne uhkaavat myös huoltovarmuuttamme.
Suomen hallituksen tehtävä tässä asiassa tuntuu ministereille itselleenkin olevan epäselvä. Ei Suomen kuulu miettiä, miten EU selviää. Suomen pitää maksaa mahdollisimman vähän ja vaatia takaisin mahdollisimman paljon.
Alku ei ole lupaava. Pääministeri Sipilä on julkisuudessa ottanut kantaa, että komission ehdotuksessa huomioitaisiin Suomen näkökantoja, samalla, kun kaikkien muiden nettomaksajamaiden johtajat ovat tyrmänneet esityksen.
Sanon pääministerille - emme me voi mennä Eurooppaan hällä väliä -asenteella. Ei se ole mitään neuvottelemista, että heti alkuun sanotaan kokonaisuuden käyvän. Se tarkoittaa, että olemme hyväksyneet korotuksen ilman mitään takeita edes armopaloista yksityiskohdissa.
Perussuomalaiset haluavat Suomen EU-linjaan selvän muutoksen. Myöntyväisyys- ja mallioppilaspolitiikka ei kerta kaikkiaan toimi. Tässä ja muissa asioissa on mentävä tiukasti kansallinen etu edellä.
Tarvitsemme vahvojen kansallisvaltioiden Euroopan, jossa jokainen maa hoitaa omat asiansa. Kauppaa voi ja pitää käydä. Muuta ylikansallista määräysvaltaa tai taloudellista vastuuta emme tarvitse emmekä halua.
(Tässä välissä seurasi reilu tunti keskustelua, jonka aikana mm. useat vasemmistopoliitikot pitivät puheenvuoroja, joissa mm. esitettiin tulojen tasaukseen mekanismeja, EU-tason veroja sekä muita sosiaalisen pilarin syventämisen elementtejä. Vasemmistoliitto arvosteli EU:n puolustuisyhteistyötä. joka kuitenkin tarjoaa mahdollisuuden kaluston vientiin myös suomalaiselle puolustusteollisuudelle.)
Hieman ihmettelen käytettyjä puheenvuoroja, että meidän pitäisi miettiä EU:ta ennen kansallista etuamme. Kuinka arvelette, että siinä käy, kun muut maat miettivät ensin kansallista etuaan ja vasta sitten EU:ta?
Toinen havainto keskustelusta: siinä ei ole mitään uutta, että oikeisto haluaa luovuttaa päätösvallan maamme asioista Eurooppaan, mutta se on uutta, että vasemmisto haluaa liittovaltiota vielä oikeistoakin kipeämmin, kun katsotaan näitä käytännön avauksia — että ihan tulojen tasausta Euroopan tasolla.
Harmillista, ettei tätä näytetä televisiossa. Haluaisin, että vasemmiston mahdolliset äänestäjät saisivat ajoissa kuulla erityisesti sosiaalidemokraattien käsityksiä siitä, että vielä EU:nkin pitäisi verottaa suomalaisia, tai vasemmistoliiton käsityksiä siitä, miten paljon he ovat vastaan suomalaisen puolustusteollisuuden työpaikkoja.
Mitä taas tulee maataloustukiin ja koheesiorahoihin ja niiden kansalliselle tasolle siirtoon, totta kai se on Suomen intressi. Ei ole mitään hyötyä kierrättää niitä EU:n kautta. Kysynkin: aikooko hallitus tälle käytännössä jotain tehdä?
***
Asiakohdan alkuperäinen keskustelupöytäkirja kokonaisuudessaan; https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2018+3.aspx