Sky News uutisoi maanantaina, että Britannian pääministeri Theresa May totesi, että maa on valmis lähtemään Euroopan Unionista mikäli Brexit-sopimuksen ehdot eivät ole riittävän hyvät.
– Me tulemme neuvottelemaan asiasta, mutta kuten olen sanonut, ei sopimusta on parempi tilanne kuin huono sopimus. Olemme valmiit kävelemään ulos.
Euroopan Union perustuksia ravistellaan Brittien irtaantumisella, mutta samalla on mielenkiintoista peilata asiaa Neuvostoliiton hajoamiseen EU:n hajoamisessa. EU:sta on tullut vahva ylikansallinen toimija EU-lainsäädännön mennessä jopa ohi kansallisen lainsäädännön direktiivien kautta jotka kansallisvaltiot implementoivat - huomioivat omassa lainsäädännössään. EU:sta on tullut vaivihkaa ja salakavalasti kansallisvaltioita ja niiden lainsäädäntöä määrittävä orgaani - kurkkudirektiiveistä lähtien. Onko tämä ollut maamme tarkoitus liittyessä Euroopan Unioniin?
Neuvostoliitto muodostettiin aikanaan sen välittömässä vaikutuspiirissä olevista itsenäisvaltioista, jotka ajelehtivat ajopuun lailla omassa ulkopoliittisessa identiteetissään tai sen puutteessa. Neuvostoliiton oli helppo ottaa siipiensä suojaan nämä tuuliajoilla olevat valtiot, jotka olivat Neuvostoliittoon suhteutettuna, niin taloudellisesti, poliittisesti kuin väestöllisestikin mikrovaltioita. Sama kehityssuunta on ollut nähtävissä myös EU:n, etenkin sen Itälaajentumisen osalta. Jonkun siipien suojassa on parempi olla kuin ei suojassa ollenkaan. Suomi sen sijaan mikrovaltiona jatkaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa "puolueettomuuden" tiellä, vaikka kaikki arkipäivänkin merkit ja puolustuspoliittinen selontekokin kertoo suoraan siitä, että ovet Natoon pidetään avoinna.
Mikä on siis Euroopan Unionia ja entistä Neuvostoliiton muodostumista ja hajoamista yhdistävä tekijä? EU:n peruslähtökohta oli toisen maailmansodan jälkeen muodostaa yhteisö rauhan perustaksi. Neuvostoliiton syntymisen idea on ollut sama, ottaen huomioon, että se on halunnut - vallan kiinnostamanakin - liittää mikrovaltiot siipiensä suojaan pois Yhdysvaltojen mahdollisesta aktivoitumisesta sen lähialueilla. Näin sekä EU että Neuvostoliitto syntyivät ulkopoliittisten perusperiaatteiden jalustalle. Neuvostoliittoa ja EU:ta yhdistävä tekijä on, että molemmat eri aikakausina natisevat liitoksistaan, koska ylikansallisia yhteenliittymiä ei voi perustaa pelkästään ulko- ja turvallisuuspoliittisilla lähtökohdilla, joiden pohjalle molemmat järjestelmät perustettiin. Brittien lähtö EU:sta on tästä oiva esimerkki ja osoitus siitä, että on olemassa valtioiden yhteenliittymä nimeltä Eurostoliitto.