EU on Kiinan tärkein kauppakumppani ja markkina-alue. USA:n kokonaisvelasta (lähentelee 20 triljoonaa dollaria) merkittävä osa on Kiinaan (maan ulkopuolelle suuntautuvasta velasta yli 20%). Toki Kiinalla lienee ollut velanannossa oma ”lypsyniekka” ojassa valuutan kurissapitämiseksi ja viennin turvaamiseksi. Sehän on tuttua EU:n sisälläkin, että rahoitetaan ”köyhää”, että pystyy ostamaan rahoittajan tuotteita. Mutta maailman talouden kannalta suuruusluokat ovat erilaisia Kiinan ja USA:n väillä. Kiinalla on mennyt muutama vuosi kärvistellessä - verrattuna pitkään positiiviseen kierteeseen. Vararahastot ovat huvenneet ja yritykset ovat pahasti velkaantuneet. Samaan aikaan Kiina on kuitenkin tehnyt itsestään enemmän salonkikelpoista. Uusiutuvan energian sektorilla ollaan pitkällä, ilmastosopimuksessa nimet paperissa ja laatustandardeissakin yritetty seurata EU:n varsin tiukkaa linjaa.
Kiinalla – ainakin pidemmällä tähtäimellä, on iso valttikortti verrattuna erityisesti Yhdysvaltoihin. Se on sisämarkkinoiden osuuden kasvattaminen liiketoiminnan kokonaisvolyymista. Kiinassa sisämarkkinan osuus lienee 40%:n pyörteillä, kun se vastaavasti USA:ssa on noin 70 %. Uuden presidentin aikomukset massiivisesta elvytyksestä ja tullimuurien asettamisesta viittaavat siihen, että sisämarkkinoiden osuutta aiotaan entisestään kasvattaa. Eipä taida olla helppo tie? EU:n alueella olisi kyllä varaa kohottaa sisäisten markkinoiden osuutta noin 60%:sta ylöspäin.
Iso-Britannian ottaessa hatkat EU:sta, Saksan rooli korostuu entisestään. Onhan se hoitanut leiviskänsä mm. Kiinan suuntaan erinomaisesti. Taitaa kattaa lähes 40 % koko EU:n viennistä (noin 3 kertaa enemmän kuin esim. Ranskalla ja Iso-Britannialla). Saksan velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on laskenut lähelle 70 %, samalla kun palkat ovat nousseet noin 3%/v. Ylijäämää on syntynyt vuosi vuodelta repullinen. Taitaa olla muuten niitä harvoja länsimaita joilla vienti Kiinaan on ollut suurempaa kuin tuonti. Jos saksalaisten investointihalukkuus mm. Iso-Britanniaan heikkenee ja pysyy minimaalisena Venäjälle, jää heille pelivaraa muihin EU maihin ja erityisesti Kiinaan, jossa sisämarkkinat oletettavasti kasvavat ja eurooppalainen teknologia on edelleen haluttua.
Tästä seuraa kysymys joka sai minut kirjoittamaan tämän blogin. Onko jenkkien uudella johdolla varaa laimentaa suhdetta poliittisesti (myös turvallisuus) Euroopan Unioniin? Kiinan ja Euroopan Unionin tiiviimpi yhteistyö investoinneissa ja keskinäisen kaupan lisäämisessä tuskin palvelee visiota ”tehdä Amerikasta jälleen suurin ja mahtavin”. On EU maiden johtajilla ja erityisesti Merkelillä jonkinmoinen ässä hihassaan. Mielestäni. Tosin en ole kyllä huomannut tätä missään tuodun esille.