Tällä hetkellä muun ohella Syyrian pitkään jatkuneen sisällissodan seurauksena 12 miljoonaa syyrialaista on akuutin humanitaarisen avun tarpeessa. Naapurimaihin ja lähialueille kuten Jordaniaan, Libanoniin ja Turkkiin lähteneitä pakolaisia on yli neljä miljoonaa.
13.1.2016 Iltasanomat uutisoi, Madayan piiritetystä syyrialaiskaupungista, jossa “Aliravitut lapset näyttävät pieniltä luurangoilta, mitään ravintoa ei ole. Vanhemmat joutuvat syöttämään lapsilleen ruohoa. Myös kissojen ja koirien lihan syömisestä on havaintoja”
Näidenkin ihmisten auttamisen sijaan, Suomen, kuten nähtävästi myös muidenkin Unionin jäsenvaltioiden viranomaisten resurssit ja varat kuluvat sellaisten turvapaikkahakemusten parissa, jotka viranomainen itsekin ymmärtää jo lähtökohtaisesti kokonaan perusteettomiksi.
Todennäköisesti paitsi Suomessa, myös muissa jäsenvaltioissa pääosa heille jätetyistä turvapaikkahakemuksista osoittautuu sellaisiksi, jotka on jätetty ilman asiallista syytä.
Viimeistään 9.12.2016, kun yle uutisoi, että Afganistanin suurlähettilään mukaan Afganistanista tulee Suomeen nimenomaan elintasopakolaisia, jokainen mediaa seuraava on ymmärtänyt tai hänen on tullut ymmärtää, että turvapaikanhakijoiden pääosan kohdalla kysymys on joistakin muista, kuin todellisista avuntarvitsijoista.
En voi olla myöskään hämmästelemättä niiden suomalaisten naiviutta, näköalattomuutta ja viimekädessä epäinhimillisyyttä, jotka omalla toiminnallaan pyrkivät rajoittamaan muun muassa niiden turvapaikanhakijoiden maasta poistamista, joilta puuttuu todellisen turvan tarve.
Jokainen turhaan turvapaikkahakemukseen käytetty sentti on pois todelliselta avuntarvitsijalta
Jotta vältytään jatkossa vuoteen 2015 nähden vastaavilta tilanteilta, mielestäni suomalaisten tulee ottaa yhteyttä kansanedustajiinsa ja europarlamenttiedustajiinsa, jotta kansallista, kuten myös Unionin lainsäädäntöä saadaan kehitettyä esimerkiksi siihen suuntaan, että kansalliseen lakiin ja Unionin lainsäädäntöön lisättäisiin nimenomainen säännös turvapaikkahakemuksen vastaanottamista edeltävästä menettelystä, jonka puitteissa ja asiaa koskevien kriteerien kautta määritetään, voidaanko hakijan turvapaikkahakemus ylipäätänsä ottaa vastaan ja jos hakemus osoittautuu ilmeisesti perusteettomaksi ja hakija kieltäytyy poistumasta maasta, turvapaikkahakemuksen jättänyt henkilö voidaan ottaa säilöön hänen asiansa käsittelemisen ajaksi ja hänen varansa voidaan myös takavarikoida hänestä koituvien ylläpitokustannusten kattamiseksi.
Ainakin oma käsitykseni on se, että edellä selostettu menettely ei ole millään muotoa ristiriidassa esimerkiksi asiaa koskeviin ihmisoikeus-ja pakolaissopimuksiin tai yleiseurooppalaisiin arvoihinkaan nähden.
Muun ohella varojen takavarikointiin liittyvä menettely on jo käytössä esimerkiksi Tanskassa ja Sveitsissä.
Jokainen turvapaikkajärjestelmää tietoisesti väärinkäyttävä täysi-ikäinen hakija tekee kotivaltiostaan tai muulta Eurooppaa kohti lähtiessään sen valinnan, joka kuuluu kullekin aikuiselle ihmiselle itselleen.
Kun vastakkain ovat nälkään kuolevan syyrialaislapsen hyvä ja turhan turvapaikkahakemuksen jättäneen henkilön hyvä, ainakaa minulta ei löydy vähääkään myötätuntoa jäljempänä puhuttua silmälläpitäen.