Kerroin yhdessä eurovaalitilaisuudessa miten tärkeää on, että parlamentissa istuu myös yrittäjiä ja yritysmaailman edustajia. Yksi kuulija kommentoi, että EU-tasoiset päätökset vaativat ammattipolitiikon järkeä ja ymmärrystä.
Pelottava skenaario. Jos EU-päätöksenteko ei mene yrittäjän järkeen, ei EU:ssa ole järkeä.
EU:n peruspilarit pohjautuvat ihmisten, pääomien, tavaroiden ja palveluiden vapaaseen liikkumiseen sekä rauhan ja tasapainon turvaamiseen. Kaikki näihin tavoitteisiin päästään talouspolitiikan turvaamisella ja ymmärtämällä mitä globaali maailmantalous Euroopalle tarkoittaa. Taloudellisesti kilpailukykyinen ja vahva EU toteuttaa parhaiten unionin perustavoitteita.
Lähes kaikki viime vuosina EU:n tasapainoa horjuttaneet kriisit ovat alkulähteiltään taloudellisia. Turvapaikanhakijoiden valtavaa aaltoa on mitattu paitsi turvallisuuden, mutta etenkin talouden näkökulmasta. Paljonko maahanmuutto maksaa EU:lle ja mikä on kunkin jäsenvaltion kantokyky.
Syksyllä alkaneet keltaliivien protestit lähtivät liikkeelle arkipäiväisesti bensan hinnoista ja ovat sittemmin laajentuneet sosiaalipolitiikkaan ja ihmisten taloudellisen aseman heikkenemiseen. Talouden epävarmuus tai vaikkapa Euroopan suuri nuorisotyöttömyys on uhka yhteiskuntarauhalle ja polttoainetta levottomuuksille. Jokaiselle EU-kansalaiselle tärkeitä ovat sosiaali-ja terveydenhuollon palvelut ja ne taataan ainoastaan kestävällä taloudenpidolla.
Arkipäivän työnteossa 24 miljoonassa eurooppalaisessa yrityksessä konkretisoituvat ne päätökset, joita EU:ssa tehdään. Siksi on tärkeää, että meppeinä istuisi mahdollisimman monta eri toimialoilla työhistoriaansa tehneitä ihmisiä ja vielä mielummin yrittäjätaustaisia ihmisiä.
Moni hyvältä kuulostava lakialoite kuulostaa lähtökohdiltaan kannatettavalta. Tilanne voi muuttua toisenlaiseksi kun sen vaikutuksia aletaan peilata käytännön elämään, yrityksiin tai julkisen sektorin toimijoihin.
Paula Aikio-Tallgren
