IPCC:n raportin jälkeen ilma on sakeanaan ehdotuksia ilmaston lämpenemisen estämiseksi. Hyvä, sillä toimia tarvitaan.
Ilmastoahdistuksen sijasta kannattaa myös katsoa niitä suomalaisia teollisuuslaitoksia, joissa ilmastopolitiikka ja kestävä kehitys ovat olleet toimintamalleissa pitkäjänteisesti vuosien ajan. Tarvitsemme enemmän keskustelua siitä, että teollisuuslaitos ei ole synonyymi ympäristön tuhoamiselle. Suomessa moni ympäristöön liittyvä toimintatapa on maailman huippua. Myös teollisuudessa.
Esimerkkinä käy kotikaupunkini Tornion terästehdas. Outokummun terästehtaan pääraaka-aine on 85 prosenttisesti kierrätysteräs. Terästä syntyy maailman pienimmällä hiilijalanjäljellä. Ero kiinalaisiin teräksenvalmistajiin on 50% suomalaisen eduksi. Outokumpu on Pohjoismaiden suurin materiaalin suurin kierrätyskeskus. Loogista on, että tällaista teollisuustuotantoa haluamme tukea Suomessa sen sijaan että tuotanto valuu Kiinaan tai ylipäänsä Euroopan ulkopuolelle.
Tuekseen Outokumpu ja muut sähkön suurkuluttajat tarvitsevat Suomen sähköverotuksen uudistamista. Suomessa teollisuuden sähkövero on jo nyt 14-kertainen EU-minimiin verrattuna, joka muuten on käytössä Suomen tärkeissä kilpailijamaissa Ruotsissa ja Saksassa. Suomen sähköveron hinta näihin maihin on nelinkertainen sähköveron palautuksen jälkeenkin. Vaihtoehtoja sähkölle energialähteenä ei esimerkiksi Outokummulla ole, sillä teräksen ja metallien kierrätys tapahtuu sähköllä.
EU:n päästökaupassa sähköntuottajat lisäävät ostamiensa päästöoikeuksien hinnan tuotteeseen ja asiakas maksaa viulut. Globaalissa toimintaympäristössä ja verisessä hintakisassa tämä ei enää toimi. Tämän vuoksi EU laati päästökaupan sähkökompensaation. Järjestelmä on aktiivisen ilmastopolitiikan työkalu, jolla tähdätään kilpailuhaittojen lieventämiseen. Rahoitus tulee päästökauppatuloista.
Päästöoikeuksien hinta on kovassa nousupaineessa. Tornion tehtaille tämä tietäisi 65-88 miljoonan euron vuotuista lisäkustannusta. Kun Suomi kompensoi tällä hetkellä vain puolet EU:n mahdollistamasta sähkön kompensaatiosta, sähköintensiivisen teollisuuden vaatimukset ovat ymmärrettäviä. Teollisuus haluaa symmetriaa eli tasapuolisuutta ainakin Saksaan ja Ruotsiin nähden.
Sähköverotus on teollisuudelle ja suomalaisille työpaikoille megaluokan kysymys. Kemi-Tornion integroitu tuotantoketju ylläpitää noin 11.000 työpaikkaa. Verojalanjälki pohjoisiin seutukuntiin on merkittävä. Jos haluamme säilyttää ja luoda Suomeen uutta sähköintensiivistä teollisuutta, sähkön hinta on säädettävä kilpailukykyiseksi.
Mikäli Suomi ei pääse kilpailijamaiden tasolle, kansainväliset teollisuusinvestoinnit napsii esimerkiksi länsinaapurimme Ruotsi. Kilpailussa Facebookin datakeskusinvestoinnista muutama vuosi sitten, Suomi ja Merilappi hävisi kisan 130 km päässä sijaitsevalle Luulajalle. Uusimman laajennuksen valmistuttua vuonna 2021, Luulajan investointi on pinta-alaltaan yli 100 000 m2, työllistää yli 4000 ihmistä ja investointien rahallinen arvo on yhteensä 8,7 miljardia kruunua.
Kaikissa muissa investointikriteereissä Suomi ja Ruotsi olivat Facebookin sijaintipaikkana tasaväkisiä kisaajia, mutta alhaisemman sähkön hinnan vuoksi Ruotsi päihitti Suomen 6-0.
Paula Aikio-Tallgren
yrittäjä, Tornio