Eikö yhtään hirvitä se, miten EU voi sotkea asiansa demokraattisten maiden yhteisönä, jollaiseksi se on ilmoittautunut? Tuki syvässä taloudellisessa ja sosiaalisessa kriisissä olevan Espanjan keskusvallalle ei ole suinkaan puolueettomana pysymistä, koska se on asettumista EU:n arvoihin kuuluvaa demokratiaa, perusvapauksia ja -oikeuksia vastaan. Miksi teitä, jotka olette minunkin tavoin kannattaneet EU:ta, ei näytä hirvittävän asettuminen EU:n arvoista luopuvan hallituksen puolelle? Järki on totisesti hukassa, jollei kyetä erottamaan perustuslaillisuutta ja demokraattisuutta toisistaan. Demokratia voi toteutua vain siten, että kansalaisten tahto toteutuu valtion tai sen osien päätöksissä eikä perustuslain pidä olla vastahankaan.
Joulukuuksi aiottuja Katalonian aluevaaleja Espanjan ei tulisi päästä manipuloimaan
Kaikkien eurooppalaisten etu on, että Katalonian juolukuun aluevaalien kaikkien osallistujapuolien vaalikelpoisuus ja -äänioikeus turvataan ja että ilmaisu-, kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen ei kajota eikä myöskään haitata niiden toteutumista. Kyseiset vaalit ovat epäsuorasti automian laajentamiseen tai itsenäisyyteen liittyviä ja näiden pyrkimysten laajuutta mittaavia sekä myös Espanjan perustuslain yhtenäisyysmainintojen suosiota kartoittavia.
Myönnytystratkaisut ovat sopimuksia, joissa eri puolet tulevat toisiaan vastaan ja myös saavat tärkeimpiä tavoitteitaan saavutetuksi. Katalaanien kansakunnan ja valtiopyrkimyksen Espanjan valtion/liittovaltion tai Espanjasta erillisen valtion merkityksessä kieltäminen on sellaista epärealismia, jonka vuiksi kriisin ei pidä antaa riistäytyä käsistä. Alueminiusterien pidätykset ja muut tavat manipuloisda vaalien tulosta ovat yleiseksi vahingoksi. Perustuslain kirjaimen tuijottelu on ainoastaan yleiseksi vahingoksi Espanjassa ja EU:ssa.
EU tulee valpastua, jotta oma maine ei tahriinnu
Vaikkakin perustuslait olisi tulkittu oiken ja toteutuisivat täydellisesti ja kaikkine osineen, tämä ei riitä toteuttamaan kansan tahtoa. Kun oikeudet ja lait ovat vastakkain, oikeudet ovat aina persutavampia, koska niiden toteutuminen on edellytys sille, että lait voivat muuttua kansan etujen mukaisesti. Lakien siis väistyttävä ihmisen vapauksien ja oikeuksien tieltä, jotta lait muuttuivat demokratian hengessä ja olisivat oikeutettuja kansan silmissä. Missään nimessä rikoslakeja ei saisi käyttää kansalaisten oikeuksien ja näiden myötä demokratian lakkauttamiseen. Ken puolustaa EU:ta ja vastustaa demokratiaa, kaivaa maata sekä demokratian että EU:n alta ja edistää pitkällä tähtäimellä EU:n romahduttamista.
On parempi, että Espanjakin lähtee EU:sta häntä koipien välillä, kuin että Espanja tekee karhunpalveluksen demokratialle, perusvapauksille ja -oikeuksille EU:n jäsenenä. EU:n pitäisi olla tavallisten kansalaisten eli pienten ihmisten EU pikemminkin kuin Ranskan, Espanjan ja muiden suurten valtioiden ja kaikenkarvaisten ylimielisten EU-byrokraattien EU.
On viimeinen hetki tehdä pelkistä korulauseista todellisuutta. Vaikkakin EU:n suuret valtiot saattavat näyttää eheiltä, selvästikin niiden turha panokointi Katalonian tapauksessa kielii mahdollisesti siitä, että ne ovat monien sekä historiallisten että myöhemmän maahanmuuton synnyttämien etnisten ja kansallisten rajojen halkomia, ja valtioiden eliittejä kiusaa hajoamisen pelko.
Santarmistojen väkivaltainen loi tapahtumararjan, jota tulisi pyrkiä hillitsemaan
Keskusvallan sotilaspoliisiorganisaatioiden käyttö sivuuttaen Katalonian oman poliisin on tuskin sopusoinnussa Espanjankaan perustuslain ja Katalonian autonomiaoikeuksien kanssa. Vielä selvempää on, ettei ole EU:n tunnustamien yleisten perusoikeusperiaatteiden mukaista käyttää törkeää väkivaltaa tavallisia kansalaisia vastaan. Hehän eivät olleet tekemässä mitään rikollista. Demokraattisilla reiluilla ja vapailla vaaleilla valitut alueparlamentti ja -hallitus järjestivät kansanäänestyksen.
Siinäkin tapauksessa, että kansanäänestys rikkoi lakia, lainrikkojia olivat vaaleilla valitut kansanäänestyksen järjestäjät, eivät äänestykseen halukkaat itsenäisyyden puolustajat tai vastustajat, siis ne, joiden mielestä asiasta piti äänestää huolimatta siitä, miten kukin heistä halusi äänestää asiassa. Väkivalta saattoi kohdistua kokonaan vääriin henkilöihin, kun sen kohteeksi joutuivat tavalliset äänestäjät. Näillähän on ilmaisu-ja kokoontumisvapautensa riippumatta siitä, oliko äänestys "laillinen", siis neuvoa-antava tai sitova. EU:n kannattaja heikentää uskotavuuttaan, ellei ota huomioon tätä, ja ryhtyy puolustamaan sellaisia oikeudenloukkauksia, joiden ei tule kuulua EU:hun. Sotilaspoliisien käyttö tapahtui, vaikkakaan pykälää 155 ei ollut vielä otettu käyttöönkään.
Tuskastuttuaan siihen, ettei Espanjan hallitus suostunut tulemaan vastaan ja perumaan 155:n toimeenpanon, alueparlamentti-ja -hallitus julistivat Katalonian itsenäiseksi katalaanivaltioksi (kansallisvaltioksi, jollainen Espanja ei ole). Muistettakoon myös, että alue-edustajat olivat poliittisesti vastuussa äänestäjilleen, joiden vaalien paikkaenemmistö noilla edustajilla oli. Paikkoihin oikeuttavien äänien antajat tiesivät ja hyväksyivät sen, että edustajat ajoivat Katalonian itsenäisyyttä ja olivat luvanneet antaa itsenäisyysjulistuksen.
Aluehallituksen ministerien pidätykset ovat demokratiaa haittaavia. He olivat luvanneet äänestäjilleen käyttää katalaanien etujen ajamiseen itsenäisyysjulistusta. Keskusvallan määräämien ylimääräisten vaalien on määrä olla demokraattiset, joten itsenäisyymielisten katalaanipoliitikkojen pidätykset ovat omiaan haittaamaan niiden tavallisten kansalaisten demokraattisten oikeuksien toteutumista, jotka luottavat pidätettyihin ja tahtovat heidän saavan taistella reilusti joulukuun aluevaaleissa. Peustuslaillisuus voi toteutua ilman demokratiaa, mutta tämä ei ole toivottavaa. Niiden EU:n kannattajien vahvistuminen, jotka suosivat perustuslaillisuutta ilman demokratiaa, ovat EU:n vastaisia susia demokraattisten lampaiden vaatteissa. He haluavat ajaa EU:n demokraattisten valtioiden yhteisönä tuhoon. Miksi he omivat EU:n ja haluavat ajaa demokratiaa suosivat EU:n kannattajat EU:n vastustajiksi?
Rikoslain holtiton soveltaminen voi haitata aluedemokratian vakiinnuttamista
Katalonian alueparlamentti ja -hallitus ovat olleet demokraattisilla vaaleilla valittuja ja jokaisen aidon demokraatin mielestä vastuussa omille valitsijoilleen. Tämä vastuu on poliittista, ei juridista. Katalonian itsenäisyyspuolueet saivat edustajapaikkansa valaikamppailun tuloksena ja saaneet äänestäjiensä mandaatin estää Espanjan perustuslakituomuomioistuinta rajoittamasta yhdessä Espanjan keskusvallan kanssa sovittua autonomiaa, kansanäänestykselläkin vahvistettua itsehallintoa. Kiista siis kosti autonomien sisältöä ja laajuutta, siis sitä, missä asioissa ja miten laajasti alueen väestöllä oli autonomia. Katalaanit, siis alueen kantaväestö, on monien sukupolvien ajan tahtonut espanjalaisten tunnustavan heidät Espanjaan autonomisesti kuuluvaksi erilliseksi kansakunnaksi ja valtioksi oman kielensä ja kulttuuriperintönsä vahvistamiseksi ja saada yhtä laaja veroautonomia kuin Navarralla ja Baskimaalla, laajimman autonomian alueilla, on. Itsenäisyyden kannatuksen nausu on seurausta siihen turhautumisesta, että Espanjan hallitus on antanut ymmärtää jo toteutuneen autonomian liian laajaksi. Aiheetta katalaaneja Espanjan hallitus on parjannut yhtenäisyyden vastustajiksi.
Katalaanien asia on myös suomalaisten asia. Heidän piekesmisensä lakikirjalla voi olla varoittava ennakkotapaus siitä, miten suomalaisia kohdellaan tulevaisuudessa. On pelätättävissä, että vapauksiaan ja oikeuksiaan käyttämään yrittäviä pamputetaan ja ammutaan kumiluodein, jopa kovilla, ja että merkittävimpiä kansalaisaktivisteja uhataan rangaista tai rangaistaan rikosalailla. Oikeudet ja vapaudet menetämme, kun menetämme, vähittäin, minkä vuoksi meidän on puolustettava joka hetki juuri silloin oikeudenloukkauksien kohteina olevia. Nyt oikeudenloukkauksien kohteina ovat kansalaisten äänioikeutta puolustavat tai itsenäisyyttä kannattavat Katalonian asukkaat. Heitä puolustaessamme varmistamme, ettei myös meidän oikeuksiamme viedä. Muuttaessaan Katalonian väestön oikeuksiin ylipäänsä liittyvät kysymykset poliittisista, siis demokratian keinoin ratkaistavista, yksipuolisen juridisiksi Espanjan hallitus sanoutuu irti niistä arvoista, joiden vuoksi moni meistä on kannattanut EU:ta. Tämän tukemana Espanja antaa nyt argumentteja, siis persuteluja, EU:n vastustajien käsiin, jotka voivat demokratian puolustajina osoittaa EU:n demokratiasta vähintääkin välinpitämättömäksi hankkeeksi.
Itsehallinnon laajentamis-ja itsemnäisyysmielipiteelle on suotava vapautta aluevaaleissa
Separatismia pelkääviä on EU:n suuret valtiot, jotka eivät ole kansallisvaltioita ja jotka pelkäävät niihin sisältävien kielellisesti ja kulttuurisesti erilaisten alueiden väestöjen pyrkivän eroon ja perustavan kansallisvaltioita. On historiallinen tosiseikka, että Euroopan keski-ja pohjoisosien kansallisvaltiot, joihin Suomikin kuuluu, ovat syntyneet eroamalla aiemmista ei-kansallisvaltiollisista valtiokokonaisuuksista. Se ilmiö, jonka kohtaamme nyt Kataloniassa, ei ole piirteineen olleenkaan uusi, vaan esiintynyt ennen. Uuusia valtioita tulee syntymään nyt ja tulevaisuudessa. Tälle emme voi mitään. Kataloniassa on 3--4 miljoonaa tai ehkä enemmänkin itsenäisyysmielisyyteen tai nykyistä laajempaa autonomiaa suosivaa kansalaista, joihin kuuluvat useimmat etnisistä katalaaneista ja ainakin osa katalaanistuneista espanjalaisista sisäisellä maahanmuutolla Kataloniaan muuttaneista.
Jopa vähemmistönä 7,5 miljoonaisessa Katalonian väestössä itsenäisyysmieliset ovat suuri vähemmistö, jonka oikeuksien tai toiveiden sivuuttaminen ei ole mahdollista ilman diktatuuria. Tällaista ei voida hyväksyä missään EU-maassa aivan riippumatta siitä, miten persutuslaillisesti se on toteutettua, sillä diktatuurihan ei ole demokratia. Vapauksiin kuuluu vapaasti olla itseäisyyden kannalla ja ilmaista vapaasti kannattavansa itsenäisyyttä ja antaa tukensa itsenäisyyspyrkimyksille. On täysin demokratian vastaista sallia rikoslain käyttö lievempänä tai ankarampana itsenäisyys-tai autonomianlaajennusmielipiteitä vastaan. Pienten kansakuntien edun mukaista ei ole pitää koossa EU:n suuria valtioita näiden sisäisiä itsenäisyyspyrkimyksiä vastaan. Demokratian mukaista ja väkivallatonta toimntaa ei pidä leimata kapinaksi silloinkaan, kun se ole olemassa olevan lainsäädännön mukaista, vaan jälkimmäistä tulee muuttaa, jos esiintyy ristiriitaa perustuslakien ja lakien sekä näihin sopimattoman kansanvallan ja perusoikeuksien välillä.
Perusvapauksia tulee suosia myös EU-maissa ja samoin vastustaa Espanjaa tahraavaa korruptiota
Liian moni erehtyy luulemaan, että demokratia on pelkkää vaalien järjestämistä. Paljon persutavampaa on se, että vaalit järjestetään siten, että kaikkien mielipidesuuntien, myös separatistien, vaalikelpoisuus ja äänioikeus turvataan sekä äänioikeuden takeena ilmaisu-, mielipiteen-, kokoontumis-ja yhdistymisvapaus. Kataloniassa jo vaalien ennenaikaisuus ja rikosoikeuden käyttö automianlaajennus-ja itsenäisyysmielisiä vastaan voivat merkitä sitä, etteivät aluevaalit joulukuussa ole demokraattisia.
Emme voi sietää pitkällä tähtäimellä sitä, että Espanjan suuret puolueet, Kansanpuolue Kastiliassa ja sosialistit Andalusiassa täyttävät poliitikkojensa taskut rötösrahalla, jos sallitaan populistinen ilmaisu, ja mahdollistaakseen tämän pyrkivät kaventamaan niitä kansalaisten oikeuksia, jotka ovat pyhiä EU:ssa. Espanjan ne kansakunnat, jotka eivät ole historiallisesti espanjalaisia, siis mm. katalaanit, baskit, galegot, tarvitsevat konkreettisempia syitä Espanjaan kuulumiselle kuin muut. Katalaanien käsitys osallistuvasta demokratiasta erottaa heidät Kastilian ja joiden muiden Espanjan alueen ei-osallistuvasta hallitsemistavasta. Tottuneina demokraattisiin ja kansalaistoiminnallisiin käytäntöihin kansanäänestyksineen ja kansalaistottelattomuuksineen jo sellaiseenaan katalaanit ja katalonianespanjalaiset toivovat itsemääräämisen ja -hallinnin hajautetumpia ja osallistuvampia muotoja kuin mitä joidenkin muiden Espanjan alueiden asukkaat pystyvät kuvittelamaankaan. Tämän tulisi olla selvää Katalonian historiasta olevien tietojemme pohjalta. Katalaani osallistuu, muita osallistetaan viranomaisten valvonnassa -- kuten esimerkiksi suomalaisia.
Itsehallinnioissa demokratiaa turvataessa on järkevää ottaa huomioon kunkin alueen oma poliittinen kulttuuri
Katalaanien poliittiseen kultuuriin soveltumattomien vallankäyttötapojen tyrkyttäminen heille johtaa vain Katalonian ja Espanjan kriisin syventymiseen ja voi johtaa espanjaliset hallituksensa kiihottamina väkivaltaan tai katalaanit turhautuneisuuttaan. EU sahaa itse oksaa, jolla se istuu, jos se sallii Espanjan tehdä laajoja arviontyivirheitä ja ajaa kriisin väkivallan tielle. Katalannit käyvät rauhanomaista autonomien laajentamisen taistelua tai itsenäisyystaistelua rauhanomaisesti ja osallistumalla luvattuihin vaaleihin sen vuoksi, että se uskoo Espanjan EU:n vuoksi karttavan kovia otteita, joista Espanja on hsitoriassaan surullisen kuuluisia. Mikäli EU ei pysty hillitsemään Espanjan hölmöilyjä tai typeryyksiä, Espanjan sisäiset olot voivat muuttua sellaisiksi, ettei niitä voida muualla hyväksyä. Tämä merkitsee myös EU:n uskottavuuden romahdusta, mikä ei ole esimerkiksi Suomen etu. EU:n "laillisuuden" puolustajat perustelkaa selväsanaisesti, miksi Espanjan hölmöilevän hallituksen tomia ei saa arvostella nykyisin Suomessa. Miksi arvostelu pyritään leimaamaan tavalla tai toisella tai miksi ollaan hiljaa siitä? EU:n ja Suomen etu on, että arvostelun aihellisuus pyritään tutkimaan julkisessa keskustelussa.
EU:n etu ei ole välttämättä EU:n suurten maiden etu -- ei missään kysymyksessä
Espanja ja Ranska (josta puuttuu kokonaan katalaanien autonomia) ovat valinneet linjan, jonka mukaan niistä irtipyrkivien historiallisten raja-ja aluevähemmistöjen kanssa ei käydä neuvotteluja. Euroopan pienten kansakuntien (monen katalaaneja pienempien), jotka ovat käyneet oman itsenäisyystaistelunsa kerran, ei ole syytä valita EU:n suurten valtioiden linjaa -- varsinkaan, jos tämä johtaa EU:n arvopohjan raaputumiseen, siis demokratiasta ja oikeuksista luopumiseen.
Pienten maiden eduksi on sallia tapa demokraattisesti erota omaksi kansallisvaltioiksi maissa, jotka ovat historiallisesti epäyhtenäisiä siten kuin noni suuri EU-valtio on. Saamelaiskysymyksen esiinottaminen tukemaan väitettä separetismivaarasta Syomessa on asiaton puhteen teorettisen luonteensa vuoksi, sillä saamelaiset eivät missään pohjoismassa tavoittele itsenäisyyttä.
Suomessa ei ole tajuttu, että katalaaneja asuu Kataloniaa laajemmalla alueella Espanjassa, mutta myös Ranskassa ja Italiassa. He ovat, kuten juutalaiset, muiden eurooppalaisten joukossa asuvia ja itsenäisiä vain Andorrassa, joka on itsenäinen katalaanivaltio. Epäitsenäisinä katalaanit ovat Ranskassa ja tällä hetkellä kavennetun itsehallinnon oloissa Espanjassa. EU:n maine menee esimerkiksi kurdien oikeuksien puolustajana, jos Eu sallii edes lievemmälti demokratian kavannukset sen vuoksi, että Länsi-Euroopan historialliset aluevähemmistöt pakotetaan kuulumaan emämaihinsa käymättä niiden kanssa neuvotteluja niiden asemasta.