Tänään ranskalaiset äänestävät. Mielipidetutkimusten mukaan Ranska on kulkemassa päinvastaiseen suuntaan kuin Englanti. Englanti on kulkemassa kohti riitaisaa brexitiä, irtiottoa Euroopasta, kohti itsenäisyyttä. Englantilaiset eivät halunneet että Brysselissä päätettäisiin heidän asioistaan.
Ranskalaiset näyttävät näkevän tämän asian toisin kuin englantilaiset. Le Pen ajoi samanlaista politiikkaa kuin Englannin brexit- ihmiset, eli frexitiä, mutta ranskalaiset eivät näytä kannattavan tätä linjaa, kuten englantilaiset sitä kannattivat. Ranskalaiset ovat valitsemassa linjan joka vie Ranskan kohti yhä yhtenäistyvää Eurooppaa,
Saksassa on nyt samanmielinen johto kuin mitä Ranskallikin on näiden vaalien jälkeen ja mielipidetiedustelujen mukaan tämä linja on myös voittamassa syksyllä Saksan vaalit. Myöskään muualla Euroopassa, paitsi Euroopan itäblogissa, ei näytä olevan erimielisyyttä asiasta . Ydin Eurooppa, se Eurooppa jossa unioni perustettiin, on vahvistamassa liittosuhdettaan.
Euroopan laita-alueet, kuten Englanti ja Itäblokki, sen sijaan näyttää vahvasti olevan eroamassa koko unionista. Se on toisaalta hyvä asia unionin ydinmaille, toisaalta huono. Rauna-alueet toisivat lisää vaurautta ja vaikutusvaltaa unionille, jos ne olisivat luotettavia ja uskollisia, EU:n arvoihin sopeutuvia liittolaisia. Nyt ne ovat EU:n arvopohjan osalta erimielisiä, rettelöitseviä ja erittäin hankalia. EU ei pysty toimimaan jos sillä on tällaisia kapinoivia jäseniä,
Nyt joku sanoo että eihän EU:n itäblokki ole mihinkään EU:sta eroamassa.
Katsotaan miten käy, kunhan syksy koittaa ja Merkkel saa valtakirjansa hallita ja Ranskan ja Saksan akseli pääsee yhteistoiminnassaan vauhtiin. Luulen että itäblokin maiden osallistumiselle unioniin pannaan sellaisia ehtoja jotka eivät sovi heidän arvomaailmaansa, mikä johtaa heidän eroamiseensa unionista, vähän kuten uuvatit erosivat persuista. Arvot ovat tärkeä asia.