Tehdyistä iskuista on syytettävä luonnollisesti niitä henkilöitä ja järjestöjä, jotka ovat iskut tehneet. Mutta ei niin, etteikö myös osasyyllisiä löytyisi. Ennen EU:ta ja vuonna 1985 alkunsa saanutta Schengen-sopimusta mailla oli käytössään rajatarkastukset. Maahan päästäkseen piti olla passi ja mahdollisesti myös viisumi. Paikallisia poikkeamia tästä saattoi olla Euroopan alueella, mutta pääsääntöisesti asiat sujuivat näin.
EU:n ja Schengen-sopimuksen myötä rajatarkastukset katosivat sisärajoilta. Enää minkäänlaisia tarkastuksia ei tehdä eikä papereita tarkisteta. Laittomasti ja myöskin laillisesti EU-alueelle tullut voi melko huoletta liikkua maiden välillä kunhan on päässyt ensin sisälle. Henkilöitä, joilla on pahat mielessä – rikolliset ja terroristit – tällainen mahdollisuus houkuttaa, tästäpä esimerkkinä vaikkapa Berliinin terrori-iskun tehnyt Anis Amri, joka oli sekä rikollinen että terroristi.
Ja ei niin, etteikö rajatarkastukset olisi hävinneet myös ulkorajoilta. Siirtolaisia, pakolaisia, turvapaikanhakijoita – mitä termiä sitten haluaakaan käyttää – otetaan vastaan ilman minkäänlaisia papereita ja turvallisuusselvityksiä Kreikassa ja Italiassa. Vasta jälkeenpäin tehtävissä haastatteluissa selviää kuka henkilö oikeastaan on, ja siinä vaiheessa henkilö on jo saattanut kadota viranomaisten silmien alta.
Ratkaisu
Voitaisiinko siis palata niihin aikoihin, jolloinka sisä- ja ulkorajatarkastukset olivat olemassa ja tiukemmat? Samoin kriisimaista hyväksyttäisiin henkilöitä vain suoraan pakolaisleireiltä – kaikki EU-maat pitäisivät tässä yhteisen linjan. Nykyinen “järjestely” johtaa vain hallitsemattomiin kansanvaelluksiin kriisien sattuessa ja ihmissalakuljetuksen lisääntymiseen. EU on tässä ongelma, joten siitä on erottava tai siihen kuulumisesta on vähintäänkin järjestettävä uusi kansanäänestys täällä Suomessa.