Ensimmäiseen blogitekstiini innoitti aamutelevision uutinen jossa EU:n johtajat kertoivat miten on sallittava eritahtinen kehitys yhteistyössä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Historia on opettanut että Euroopan liitoilla on ollut tapana hajota. Kun maiden rajoja on vedetty kansallisuuksien kanssa eri kohtiin on usein historiassa lopputulemana ollut liian ikäviä asioita. Onko historiasta opittu tarpeeksi?
Euroopan unioni on laajentunut nopeasti ja yrittänyt tiivistää integraatiota nopealla tahdilla. Euron valuviat ovat myöntäneet lukuisat tahot ja täysin eri taloudellisessa tilanteessa olevien maiden yhteinen valuutta onkin saanut osakseen kovaa arvostelua. Suurin hyötyjä näyttää olevan Saksa jonka talous porskuttaa vuodesta toiseen. Onko intgraation tahti ollut kuitenkin liian kova?
Suomi on ollut pitkään EU:n nettomaksaja. Käytännössä on käynyt niin että olemne investointitukien kautta osallistuneet esimerkiksi Itä-Euroopan maiden teollisuuden ylösnostoon ja sitä kautta saattaneet menettää tuotantoa omasta maasta. Suomessa on kuitenkin ollut investointilama jo kohta kymmenen vuotta. Tilanne alkaa olla jo todella huolestuttava, ja toivia sopiikin että viime aikojen myönteiset uutiset ovat merkkejä paremmasta.
Perussuomalaisten puheenjohtajaehdokas Sampo Terho on nostanut esiin mahdollisuuden EU-kansanäänestyksestä. Tämä on tyrmätty laajalti mahdottomana. En missään nimessä toivo tilanteen Euroopassa kriisiytyvän saati johtavan välirikkoihin mutta tällä hetkellä ilmassa olevat trendit pistävät miettimään onko Terho aikaansa edellä kuten väistyvä puheenjohtaja Timo Soini on useasti ollut. Britannian eropäätös on kuitenkin sellainen josta ei kukaan viisi vuotta sitten todellisena asiana puhunut.
Suomen talouden kannalta vaikea tilanne syntyy jos muu Eurooppa alkaa kasvaa, korot nousta mutta Suomen talous ei kasva. Ensimmäiseksi eteen tulee tällöin kysymys valuutasta. Kun Euroopan unioni näyttää lähtevän Euron lisäksi merkittävästi eritasoiseen intgraation voi se käytännössä johtaa myös siihen että toisten tiivistäessä toiset lähtevät loittonemaan.
Tehdessään tällaisen ulostulon keskeiset EU-maiden johtajat ottivat suuren askeleen tuntemattomaan.