Kulutuksemme edistää ihmisten hyväksikäyttöä.
Kaupan hyllyllä näemme markkinoinnin mielikuvien värittämiä, upouusia ja tyylikkäitä tuotteita, joilla julistamme itsenäisyyttämme ja vapauttamme. Hintava tuote kertoo omistajansa statuksesta ja tyylikkyydestä, joten juoksemme tarjouksien perässä toivoen, että vertaisemme näkisivät meidät uusin silmin.
“Katso - sillä on uusi se-ja-se”
Unohdamme helposti, miksi näitä tuotteita ei valmisteta Suomessa. Se, kenen selkänahasta nämä säästömme revitään, ei nimittäin näy kaupan hyllyillä.
Emme näe ihmistä, joka perheensä elättämiseksi tekee töitä surkeissa työoloissa.
Lapsityövoiman käytöstä syytetyt yhtiöt osoittavat sormeaan muka voimattomina kohti alihankkijoitaan. Mitäpä he voisivat tehdä? Hehän vain maksavat kaiken.
https://www.theguardian.com/business/2007/oct/28/ethicalbusiness.india
“children, in this case working in conditions close to slavery, appear to still be making some of its clothes.”
Diktaattorien ja sotarikollisten kanssa tehty yhteistyö ei tuota moraalisia ongelmia kasvottomille pörssiyhtiöille, joiden tehtävänä on tuottaa voittoa sijoittajille. Yhtiöt tietävät miten rahaa kannattaa käyttää: poliitikkojen voiteluun ja markkinoinnin huumaan.
http://www.alternet.org/story/150106/how_koch_industries_makes_billions_corrupting_government
“have spent tens of millions to influence government policy”
Näin trendipellet saadaan mukaan sirkukseen ja asioihin perehtynyt vähemmistö voi surkutella boikottejaan pikkupiireissään. Eiväthän ituhipit edes kuulu kohderyhmään. Sakkojen maksaminen ympäristörikoksista tulee halvemmaksi kuin rikosten lopettaminen.
Turvatarkastuksista ei tarvitse huolehtia, sillä uusia työläisiä tulee tilalle aina vaan. Mihin muuallekaan he menisivät? Riski kuolla tulipalossa on parempi kuin varma nälkäkuolema.
“The proposal - - - was rejected by the companies because it would be legally binding and costly.”
Ehdotan konseptia, jolla tämän kierteen voisi katkaista. Jolla voimme edesauttaa hyväksikäytön lopettamista.
Esitän Euroopan Unionin laajuista ETIIKKAVERO-järjestelmää, jossa vaaditaan tarkastuksia tuotteiden takana piilevien työolojen selvittämiseksi. Ehdotan järjestelmää, jossa pistotarkastuksilla paljastuvat epäkohdat tuottaisivat tuntuvan sakon lisäksi takautuvan lisäveron.
Se, miten mitäkin osuutta verotetaan voi jättää valtioiden asiaksi. Epä-eettisten tuotteiden verotuottoa voidaan käytetään eettisten tuotteiden halpuuttamiseen, taikka suoraan työolojen parantamiseen.
Ehtoja:
TyöAJAT: tuntia/päivässä/viikossa, +lomat
TyöOLOT: terveyshaitat, stressi, itsemurhalukemat, työn raskaus, työmatkat
LAPSItyö: käytetäänkö, kuinka nuoria
PALKKA: absoluuttinen ja suhteellinen arvo, eli miten pärjää elinalueellaan
Lisäksi voi miettiä muitakin ehtoja ainakin eläinten ja ympäristön kannalta.
HUOM: Bonusjärjestelmä-mallin mukaan leimattomat maksavat kaikista eniten.
HEIKOIMMAN LENKIN PERIAATE
Tuotteen vero määräytyisi heikoimman alihankkijan käytäntöjen mukaan. Pistotarkastuksissa paljastuvista väärinkäytöksistä leiman mukainen vero tulisi takautuvasti, plus sakkovero.
VAHVIMMAN LENKIN PERIAATE
Tämä ei suoranaisesti liity etiikka-veroon, vaan kuluttajan oikeuksiin saada tietoa. SUURIN omistaja näkyviin tuotteiden oheen. Ihmiset eivät ymmärräkään kuinka harvojen suuryhtiöiden hallussa on tuhansia tytäryhtiöitä, jotka jopa “kilpailevat” keskenään.
http://www.dailydot.com/via/nestle-whole-foods-horrible-companies-boycott/
Asioiden näkyvyys muuttaisi paljon. Yhdessä voimme vaatia mitä vaan.