Kansainvälinen kauppapolitiikka on ajautunut myllerrykseen Trumpin heittäessä isolla kauhalla protektionismin tuoksuista kylmää vettä vapaan kaupan kiukaalle. Vuosien varrella itseaiheutetut alijäämäiset kauppasuhteet halutaan tasapainottaa uhkaillen omaa ja vierasta teollisuutta. Päällimmäisinä kohteina ovat Meksiko, Kiina ja Euroopan Unioni (erityisesti Saksa). Olisiko EU kuitenkin löytämässä uutta vauhtia omien etujensa puolustamiseen. Siltä näyttää. Viime vuoden heinäkuussa solmittu vapaakauppasopimus Kanadan kanssa (CETA) tapahtui kreivin aikaan. Kanadalle EU on ollut toiseksi tärkein kauppakumppani ja siitä on hyvä ponnistaa eteenpäin. Arvomaailmakin on varsin samanoloinen.
Meksiko on luottanut liikaa kymmeniä vuosia yhteen korttiin ja riskienhallinta ulkomaan kaupassa on jäänyt taka-alalle. Nyt tuli herätys karmeimmalla tavalla. Mistä uutta virtaa, kun naapuri uhkaa katkaista ”sähköt”. Meksikon suunnasta EU on ollut toiseksi suurin vientialue (toki heiveröinen verrattuna vientiin naapurimaahan). Kauppa on tuplaantunut sitten 2000 luvun alun EU:n kanssa ja monilla toimialoilla toiminta on varsin virkeätä. Meksikon valuutta on heikentynyt Trumpin uhoilun siivittämänä ja se parantaa heidän mahdollisuuksiaan vientikaupassa. Mutta se tietenkin edellyttää, että on sellaisia tuotteita, joilla on kysyntää ja laatu vastaa odotuksia. Meksikossa on paljon elektroniikka-alan, autoteollisuuden ja koneenrakennuksen osaamista ja alihankkijoita. Ketjujen jakelupäät ovat kuitenkin pääosin USA:ssa. No – eipä niitten korvaaminen tule helppoa olemaan. Ainoastaan automaatiolla. Se toki on mahdollista, kun yritysverotus alenee Yhdysvalloissa todennäköisesti roimasti. Työpaikkojen syntyminen onkin sitten toinen juttu. Toki logistiikkaan jotain. Mutta aikaa muutos vie – siihen ei pari vuotta riitä. Ja toisaalta – yrityksethän sen viimekädessä päättävät, sen muutoksen. Ei Trump yksin.
EU:n kauppakomissaari Cecilia Malmström on menossa Meksikoon tapaamaan talousministeri Guajardoa. Aiheena on muodostaa yhteistä näkemystä, miten puolustaa vapaakaupan periaatetta protektionismia vastaan. Löytyykö samalla ajatusta Kiinan suuntaan? Ehkäpä. Myös suhteiden tiivistäminen Etelä-Amerikan valtioiden kanssa voi olla agendalla. Tämä on jo omaa pohdiskelua (Kiinan ja Etelä-Amerikan suhteen). Onhan kielialue Etelä-Amerikassa yhteinen, huomioiden Espanjan ja Portugalin. Todennäköisesti keskustelussa on myös Meksikon aiheuttamat riskit EU:n pankkisektorille. Espanjan toiseksi suurimmalle pankille (Banco Bilbao Vizcaya Argentaria) on kertynyt viime aikoina melkoiset tappiot Meksikon talouden heiketessä.
On hyvä, ettei EU tässä tilanteessa odota tumput suorana, mitä tapahtuu. Vapaa kauppa on EU:n ja erityisesti myös Suomen ja Ruotsin etu. Sekä Trumpin, että Brexitn suhteen EU:n kannattaisi ottaa kauppapolitiikassa selkeä etunoja. Seuraavaksi tapetille Japani ja Kiina. Nyt on syytä olla virkeänä myös omassa hallituksessamme ja elinkeinojärjestöissä. Sipilä vieraili viime lokakuussa Meksikossa. Ehkäpä kannattaisi jatkaa matkailua yrityselämän edustajien kanssa tiiviimpään tahtiin.