Onko EU:ssa muhimassa kieliriita virallisista unionin kielistä? Näin voisi päätellä lukiessa Politico-lehdessä olevaa artikkelia. Brexitin toteutuessa on Danuta Hübnerin, johtajana Euroopan parlamentin perussopimusvaliokunnassa (AFCO), mukaan poistettava englannin kieli EU:n virallisista kielistä, sillä yksikään muu jäsenmaa ei ole ilmoittanut maansa kieleksi kyseistä kieltä.
Hübner on sanonut "Irlanti on ilmoittanut gaelin kielen, ja Malta maltan kielen, joten englanti on vain Britannian ilmoittama virallinen kieli."
Tosin Hübner on lisännyt tuohon sanomaansa sen, että englannin kieli on yksi yleisimmistä työkielistä Euroopan unionin toimielimissä ja jota yleisimmin myös EU:n virkamiehet käyttävät.
Komissio on jo UK:n Brexit päätöksen jälkeen alkanut käyttämään ranskan ja saksan kieltä useammin ulkoisessa viestinnässään. Näin on todennut Wall Street Journal kirjoituksessaan.
Mitä tämä kieliriita toteutuessaan sitten merkitse suomalaisille? Ilmeisesti sitä, ettei asiakirjoja ja dokumentteja tulla saamaan englanniksi vaan pääosin ranskaksi ja saksaksi. Ehkäpä Italia saa oman vaateensa läpi ja pääsee englannin tilalle Euroopan Unionin yhdeksi viralliseksi kieleksi. Taitaa kuitenkin olla suomalaisissa eniten juuri englannin kielen osaavia, joten englannin poistuessa virallisista kielistä tulemme saamaan entistä vähemmän ensikäden aitoa tietoa EU:n suunnalta juuri englanniksi.
Oli miten oli, niin britit tullevat vielä kiittämään Brexit-äänestystuloksen tuomaa eroa EU:sta. Maalle kun kyselyjen mukaan merkitsee enemmän maan oma kuin EU:n sanelema maahanmuuttopolitiikka. Vasta toisella sijalla näyttäisi olevan EU:n sisämarkkinat. Saksa kun näyttäisi olevan kaikista suurin häviäjä Britannian erosta, sillä Saksa on suurin viejämaa Britteihin. Miten mahtavatkaan sakasalaiset yritykset ottaa vastaan EU:n asettamat ennakkoehdot UK:lle sisämarkkinoille pääsemiseen (vapaa liikkuminen)? Saksalaisille yrityksille kun eivät merkitse mitään Britannian luomat lait vapaalle maahanmuutolle, jota komissio pitää yhtenä tärkeimpänä sisämarkkinoille pääsyn ehtona.
Ja se tärkein, jossa UK:lle ei ole EU:n virallisilla kielillä suurtakaan merkitystä eron jälkeen. Kauppaa käydään myös EU:n ulkopuolella ja missä määrin, se riippuu briteistä itsestään. Erolla EU:sta britit haluavat säilyttää oman maansa identiteetin, haluavat itse päättää mansa asioista, kuten maahanmuuttopolitiikasta ja sosiaaliturvasta ilman EU:n sanelua.
Muita lähteitä;
http://yle.fi/uutiset/3-9031979
http://yle.fi/uutiset/3-8676555